Eija Pessisen tarina

Luova ongelmanratkaisija

- Olen luonteeltani ennen kaikkea kehittäjä ja toteuttaja; pohtii kätilö, keksijä Eija Pessinen. Laaja työ- ja elämänkokemus on saanut minut usein eri tilanteissa kysymään eikö tätä voisi tehdä toisin - helpommin?

Synnytyshyvinvointia merkittävästi edistävä keksintö on saanut paljon huomiota myös kansainväisesti. Eurooppalainen naiskeksijäverkosto EUWIIN myönsi Eijalle ensimmäisen palkinnon Vuoden naiskeksijä - kilpailussa syksyllä 2009. Yrityksemme haluaa tarjota tätä rennompaa ja helpompaa Relaxbirth -synnytystapaa kaikkien ulottuville.

Miksi Relaxbirth –synnytysmenetelmä keksittiin?

Eija vastaa:

• koska se oli mahdollista, koska sellaista ei vielä ollut olemassa. Olin todellakin yllättynyt, että keksimäni synnytystuen kaltainen ratkaisu tosiaankin puuttuu maailmasta!
• Halusin yhdistää ergonomiaa ja kehon optimaalisinta toimintaa synnyttämiseen. Aiemmin kehitetyt synnytyksen apuvälineet eivät ota aina huomioon yhtäaikaa esimerkiksi äidin ja lapsen synnytyshyvinvointia ja kätilön työskentelyolosuhteita. Halusin tarjota etuja jokaiselle osapuolelle, myös syntyvälle vauvalle.
• Näin mielessäni millaista on tehokas ponnistaminen synnytyksessä: sain vision miten ympäri maailmaa synnyttäjät saavat ponnistaa rennosti, tehokkaasti ja ergonomisesti keholleen sopivalla tavalla.

Mistä kaikki alkoi?

Erikoissairaanhoitaja-kätilö Eija Pessinen työskenteli kehitysyhteistyössä vuosina 1987 - 1988 yhdessä Väli-Amerikan köyhimmistä maista, Nicaraguassa. Matagalpan vuoristokaupunkiin oli pääkaupunki Managuasta reilu 1,5 tunnin ajomatka. Sodan ja kauppasaarron takia oli kaikesta pulaa; niin polttoaineesta, varaosista, sähköstä, vedestä kuin terveysasemalla lääkkeistä, desinfiointiaineista ja instrumenteistakin.

Nicaraguassa Eija oivalsi kehon luontaisen käytön merkityksen. Hänen vastaanotollaan kävivät sekä raskaana olevat, synnyttänee ja ehkäisyä toivovat miskiitto-intiaaninaiset. Kerran viikossa hän huolehti koulujen terveydenhoitajan tehtävistä. Lisäksi hän osallistui koko maan kattaviin rokotuskampanjoihin vuoristokylissä ja viidakossa.

Matagalpan opit

Työssään kätilö-terveydenhoitajan tehtävissä Matagalpan kaupungissa hän pääsi myös ohjaamaan ja kouluttamaan kotikätilöitä, joiden synnyttämisen taidot oli opittu perimätietona vanhemmilta kätilöiltä tai omalta äidiltä.

”Samalla, kun opetin heitä, tajusin miten paljon opittavaa minulla oli heiltä”, Eija kertoo ja jatkaa: ”oli hienoa nähdä miten nämä kätilöt osasivat tulkita synnytyksen kulkua, edistää sitä yrtein ja liikunnallisin ohjein, vaikkei heillä ollutkaan tietoa lääketieteellisistä seikoista. He kuuntelivat vauvan sydänääniä ilman torvia tai stetoskooppeja, pelkästään käsillään ja korvillaan. Ja tarkkailivat äidin kuntoa myös silmillään.”

”Opin myös ammatillisesti paljon. Kun oli pakko uskoa omien käsien taitoihin, opettelin havaitsemaan äidin vatsaa palpoimalla oliko raskaana olevan naisen kertoma tieto viimeisten kuukautisten ajankohdasta oikea. Tunnistin varmuudella milloin kohdussa iloisesti pyöriskelevä vauva on vähintäänkin 27-viikkoinen. Kätilön vanhanaikaisella torvella sydänäänten kuuntelemisen taito on erinomaisen tarpeellinen, vaikka ktg-koneet piirtävätkin käyriä. Kuuloonsa kannattaa luottaa – se kertoo joskus jopa enemmän kuin kone, mikä ei välttämättä tunnista väliin jääviä tai ylimääräisiä sydämen lyöntejä. Sormenpääni oppivat tunnistamaan myös melko tarkasti synnyttäjän verenpaineen. Ikään kuin kuuntelen sormillani äidin pulssia ja painetta yhtä aikaa.”

”Nicaraguassa myös havaitsin, että osaan selittää käytännönläheisesti vaikeaselkoisia asioita. Pystyin motivoimaan asiakkailleni oikean tavan käyttää e-pillereitä. Myös antibioottien ottaminen neljästi päivässä oli paikallisille asukkaille haasteellista, sillä heidän kellossaan oli vain päivä ja yö, ei 24 tuntia. Havaitsin, että sain heidät ymmärtämään ohjeeni – alun kielivaikeuksista ja kommelluksista huolimatta.”

Siirtyminen kaupalliselle alalle

”Takaisin Suomeen tultuani ja kätilön työtä jatkaessani pyrin soveltamaan myös Suomessa hoitamissani synnytyksissä kehon luonnollisia rentoutuksia ja liikeratoja. Vähitellen monipuolinen kielitaitoni vei kuitenkin kaupallisen alan opintoihin ja tehtäviin”.

Eija Pessinen toimi 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun saakka kaupallisen alan tehtävissä Suomessa ja ulkomailla, muun muassa desinfiointiaineiden, infuusionesteiden, tutkimus- ja koulutuspalveluiden sekä puheviestinnän markkinointi- ja myyntityössä.

Eija on toiminut useita vuosia myös sairaanhoitajana Saksassa ja Sveitsissä.

Uusia näkökulmia

2000-luvun alkupuolella Eija palasi jälleen työhön synnytyssalikätilönä. Vaikka aikaa oli kulunut, samat kysymykset seurasivat mukana: eikö synnyttämistä tosiaankaan saada helpommaksi kaikille osapuolille?

Annetaan Eijan kertoa omin sanoin:

”Synnyttäjän voimat hupenivat yleensä ponnistaessa tehottomaan suuntaan. Niinpä ponnistusvaiheen pituudet saattoivat olla jopa reilun tunnin pituisia – joskus pidempiäkin.

Kätilöiden toivoman ponnistusasennon löytäminen ja sen pitäminen oli synnyttäjille usein äärettömän työlästä ja hankala. Selällään tai puoli-istuvassa asennossa heidän oli erittäin vaikeaa ponnistaa vauvan ulostulosuuntaan ( tai vauvaa syntymään). Tähän halusin muutoksen.

Samaan aikaan tarkastelin meidän kätilöiden työasentoja. Sekä jakkarasynnytyksissä että sängyllä synnyttäjää auttaessa kätilö joutuu työskentelemään kierossa ja etukumarassa asennossa.

Jakkaralta lattian rajassa työskentelyn jälkeen on joskus kiire auttaa synnyttäjää siirtymään sänkyyn. Nousemiseni ylös lattiatasolta ei enää ollutkaan minulle yhtä helppoa kuin tuoreena kätilönä työskennellessäni. Oli pakko myöntää, etten enää ollut yhtä vetreä, joustava ja jäntevä; tarvitsin ja teinkin lihaksia venyttäviä liikkeitä työpäivän jälkeen enemmän kuin aiemmin. Siitä huolimatta kehossa tuntui ikävältä synnyttäjän pitkän ponnistusvaiheen tai jakkarasynnytyksen jälkeen.

Päätin tehdä jotain kuultuani, että jotkut kätilöt olivat kuukausien sairaslomilla selän, olka- tai käsivarsiensa kiputilojen takia. Pohdin, että on oltava jokin parempikin ratkaisu kuin nykyiset synnytyskäytännöt. Sillä tiellä olen edelleen.

Urheilun hyödyt!

”Aloitin Nicaraguasta palattuani painonnostoharjoittelun. Ohjaajani oli keppijumpan alkuperäinen keksijä, Suomen painonnostoliiton silloinen toiminnanjohtaja Jussi Salakka. Työni takia en päässyt säännöllisiin harjoituksiin. Vaikkei minusta koskaan tullut hyvää painonnostajaa, opin paljon Jussin ohjauksessa. Hän koulutti muun muassa kehon kimmoisuutta ja pitkäjänteisen harjoittelun, hitaasti edistymisen tärkeyttä – ja kehon vipuvarsien oivallista hyödyntämistä. Pystyn edelleen nostamaan yllättävän isoja painoja, koska osaan käyttää optimaalisesti kehoani sekä voimiani.”

Tiedostamattaan Eija oli oppinut jo 1980-luvulla kaiken tarpeellisen, mitä keksinnön, synnytystuen ja menetelmän koostamiseen tarvittiin. Kuitenkin ennen innovaation syntymistä Eija ehti vielä töiden ohessa kouluttautua kahteen kaupalliseen ammattiin: markkinointimerkonomiksi ja brittiläisen yliopiston markkinoinnin bachelor:ksi (BPS).

”Töiden ohessa suoritetut monivuotiset tutkinnot vahvistivat myös uskoa siihen, että osaan ja pystyn. Kaupallisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen ansiosta rohkeuteni ja motivaationi riitti edistää keksintöäni”, Eija kuvailee. Eija jatkoi sinnikkäästi kaupallisen alan töiden ohella keksinnön eteenpäin viemistä ja prototyyppien kehittämistä.

Eija tänään

Eijalle tärkeitä asioita elämässä ovat aina olleet valinnanvapaus, tasa-arvoisuus ja monikulttuurisuus, jatkuva kehitys ja ennen kaikkea uteliaisuus! Ilman näitä piirteitä ei olisi syntynyt Relaxbirth-menetelmän kaltaista innovaatiota. Se on yhdistelmä uskomatonta rohkeutta, ammattitaitoa, poikkitieteellistä ajattelua, auttamisenhalua, intohimoa parantaa asioita…

Tänään Relaxbirth Oy on vahvasti kansainvälistyvä yritys ja Eija yksi sen avainhenkilöistä. Viimeistään nyt kaupallisen alan koulutus ja kokemus tulevat suureen tarpeeseen. Relaxbirth-liiketoimintaa edistämässä on useita Suomen johtavia kansainvälisen liiketoiminnan osaajia ja taustavaikuttajia. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Relaxbirth olisi matkalla vahvasti maailmalle.

”Onnekseni Relaxbirth on saanut mielettömän upeita tukijoita, kanssakulkijoita, partnereita, joista osasta on myös tullut yrityksen osakkaita ja työntekijöitä. Jo nyt meitä on yrityksen työntekijöistä ja kumppaneista muodostuva laaja verkosto viemässä Relaxbirth-synnytysmenetelmää maailmalle”, riemuitsee Eija.